Melupudokkaat kaupunginosamme

Syksy tuo liikennemelun taas  monen pääkaupunkilaisen arkeen. Kaupunkikone toimii täydellä teholla tuottaen epämiellyttävää huminaa, joka levittäytyy moneen kaupunginosaan.

Miksi meluun ei suhtauduta vakavasti ja hoideta asiaa kuntoon?

Tiedon puutteesta ei ole kysymys. Tutkittu tietoa on siitä, että melu heikentää terveyttä, nostaa sydämen sykettä, haittaa keskittymiskykyä ja huonontaa yöunta.  Melu on ennen kaikkea sietämätön haita, joka estää parvekkeella ja pihalla olemisen, eikä kesäisin voi pitää ikkunaa auki. Lapsia ei voi nukuttaa ulkona tuulessa kun melun kohina ylittää kaikki muut luonnon äänet. Pihalla keskustelusta ei tule mitään, vaan ajatukset vaihdetaan huutamalla.

Onneksi meluaitoja on rakennettu mutta on paikkoja, joista ne edelleen puuttuvat. Nämä onnettomat kaupunginosat ovat jääneet vuosikymmeniä kiireellisempien hankkeiden jalkoihin. Melupudokkaat ovat kaupunkikehityksen väliinputoajia, joiden puolesta kukaan ei oikeasti etsi nopeaa ratkaisua. Mitään ei tapahdu, mitään ei tehdä, koska odotetaan uutta kehätietä, uutta liittymää, ehkä uutta hankeideaa – milloin mitäkin. Pahimmillaan nämä melupudokkaat kaupunginosamme on jätetty odottamaan hyväuskoista visiotulevaisuutta, jossa tienopeuksia alennetaan reilusti, teistä tulee bulevardeja, sähköautot korvaavat bensa- ja dieselkäytön ja ihmiset vain pyöräilevät tai ovat siirtyneet joukkoliikenteen käyttäjiksi. Siis ilmeisesti joskus vuonna 2060.

Melu ei kuitenkaan ole pelkästään häiritsevää ääntä. Melu muumioi kaupunginosan luontaisen kehittymisen. Tontteja ei osteta eikä myydä. Kaivattu lisä- ja täydennysrakentaminen ei toteudu, koska kukaan ei halua viettää meluelämää. Rintamamiestontit pysyvät isoina ja jakamattomina aikana, jona puhutaan kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Yrittäjät eivät lähde kehittämään uusia saati nykyisiä lähipalveluja. Meluaidat mullistaisivat näiden unohtuneiden alueiden kehityksen. Täydennys- ja lisärakentaminen toisi lisää asukkaita, nuupahtaneet palvelut uusia käyttäjiä ja kaupunki saisi hyville paikoille uusia veronmaksajia.

Kaupunkialueiden merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Uusia ja vanhoja kaupunginosia tulisi kuitenkin kehittää tasapuolisesti, eri alueita syrjimättä, yhteisten arvojen pohjalta. Yhden näistä kaupungin arvoista tulisi olla meluttomuus, koska vasta kuulemalla näkee kaiken kaupungin hienouden ja kauneuden.

(kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 4.10.2010 toimituksen otsikolla ”Liikennemelu muumioi osan Helsingin asuinaluiesta”)