Movense Oy

Asuminen alustana palveluille ja innovaatioille – ARA-päivät 17.1.2012

Kimmo Rönkä — Wed, 11 Jan 2012 09:00:49 +0000

ARA-päivä kokoaa jälleen asumisen ja rakentamisen asiantuntijat yhteen pohdiskelemaan tulevaisuuden asumista. Tilaisuuden aloittaa asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru videotervehdyksellään. Tilaisuudessa kuullaan myös peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin mietteitä asumisesta. Muina puhujina ovat ylijohtaja Hannu Rosilahti, kehityspäällikkö Vesa Ijäs, professori Matti Kortteinen, kirjailija Rosa Meriläinen ja johtava konsultti Kimmo Rönkä. Tilaisuudessa esitellään myös tulevaisuuden ARA-vuokratalon suunnittelukilpailu.

Lisätietoa tilaisuudesta:

http://www.ARA.FI/default.asp?contentid=16502&lan=FI

Tuula Jäppisen väitös ”Kunta ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta” 18.12.2011 klo 12

Kimmo Rönkä — Sat, 26 Nov 2011 15:53:59 +0000

Tuula Jäppinen Kuntaliitosta väittelee aiheesta Kunta ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta (Municipalities and user-driven innovation). Vastaväittäjänä on dosentti Petri Virtanen (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Arto Haveri.

Väitöstilaisuus on Tampereen yliopistolla perjantaina 18.12.2011 klo 12.

Ks. Tampereen yliopiston tapahtumauutinen

LEHDISTÖTIEDOTE

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta uudistaa kuntien palveluja

Palvelujen käyttäjät osallistava innovaatiotoiminta antaa uusia mahdollisuuksia kuntapalvelujen ja demokratian kehittämiseen. Tämä käy ilmi Tuula Jäppisen väitöskirjasta, jossa tarkastellaan kunnan ja kuntalaisen vuorovaikutusta palvelujen uudistamisessa.

Uuden käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan mahdollisuudet tulevat tutkimuksessa konkreettisesti esiin kolmen Itä-Uudellamaalla, Mikkelissä ja Helsingissä toteutetun esimerkin avulla. Taloustieteen oppien mukaisesti kuntien kannalta optimi palvelujen järjestämistapa on sellainen, jossa palvelut tuotetaan taloudellisesti, palvelut ovat kuntalaisten saatavilla ja kuntalainen on niihin tyytyväinen. Käyttäjälähtöisten kehittämismenetelmien avulla voidaan lisätä kuntalaisten tyytyväisyyttä tunnistamalla heidän piileviä tarpeitaan ja tuottamalla palveluita heidän kannaltaan sujuvina palvelupolkuina. Palveluhenkilöstön näkökulmasta käyttäjälähtöisyys jakaa palvelujen suunnitteluvastuuta ja lisää työtyytyväisyyttä. Käyttäjälähtöiset palvelut voivat johtaa myös vähäisten palvelu- ja tuoteparannusten sijasta kunnan koko palvelutuotannon radikaaleihin muutoksiin.

Kuntalaisten osallistuminen palvelutuotannon suunnitteluun voi palauttaa kuntalaisten luottamuksen poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan. Kun kunta on aktiivisessa vuorovaikutuksessa palvelutuotantonsa uudistamiseksi palvelujen käyttäjien, yritysten ja järjestöjen kanssa, innovaatiotkin demokratisoituvat ja palvelut tuotetaan jatkossa yhteistyössä näiden eri tahojen kanssa. Laajimmillaan käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta voi tarjota myös uusia ratkaisuja yhteiskunnan ilkeisiin sosiaalisiin ongelmiin kuten nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

—

Movense Oy (Kimmo Rönkä) oli mukana Mikkelissä toteutetussa esimerkissä.

Muotoilukaupungin käyttäjälähtöinen nopeusremontti

Kimmo Rönkä — Sat, 26 Nov 2011 15:23:52 +0000

Syksyn aikana on eri lehtien palstoilla keskusteltu liikenteen perusasioista. Kysymyksinä ovat olleet: Miten pyöräilyä voidaan parhaiten edistää? Miten mopot pois pyöräteiltä? Entä miten raiteita suosivaa kaupunkiliikennettä tuetaan kustannustehokkaimmin? Miten yhdellä strategisella linjauksella rauhoitetaan liikennettä keskustoissa ja kaupunginosissa ja toteutetaan haluttu jalankulku- ja pyöräilykaupunki?

Ratkaisuna on käyttäjälähtöinen nopeusremontti, joka on yksinkertainen ja helppo toteuttaa. Kaupunkinopeuksia pudotetaan joka puolella 10 km tunnilta. Kaupunginosien perusnopeudeksi, turvalliseksi esikaupunkinopeudeksi valitaan 30 km/h. Siinä nopeudessa yli 12-vuotiaiden pyöräily siirtyy luontevasti takaisin ajoradalla. Kotikadun pätkälle pihakatunopeudeksi pudotetaan 20 km/h. Keskustassa vain muutamille pääkaduille varataan 40 km/h. Kaupunginosia yhdistävien kaupunkimaanteiden maksiminopeutena saa olla enintään 50 km/h, jotta mopot voivat ajaa näillä teillä. Kehäteiden ja muiden tulevaisuuden kaupunkibulevardien liikenne sujuu varmasti 70 km/h maksimirajoituksella. Metropolialueelle syöttäville moottoriteille riittää hyvin 90 ja 110 km/h rajoitukset. Kun kaupunkialue loppuu, voidaan siirtyä kansallisiin perusrajoituksiin.

Kysymys ei ole nopeuksien hidastamisesta vaan käyttäjälähtöisestä kaupunkimuotoilusta. Hidastamalla autojen nopeuksia kaupunki toimii paremmin. Suomalainen kaupunkiliikenne tarvitsee parempaa keskinäistä kommunikointia, joka onnistuu paremmin silloin, kun toisen kasvot voi erottaa liikenteessä. Nopeusremontissa pyörät saavat luontevamman tilan ajoradalta, myös mopoille annetaan oma tila liikenteessä.

Lopputuloksena on ystävällisempi, huomaavaisempi ja entistä ihastuttavampi Helsinki. Autoilua ei rajoiteta vaan autoilun rooli vahvistuu. Ystävällisessä kaupungissa autoa käyttävät ne, jotka välttämättä niin haluavat ja joilla siihen on aikaa. Kiireisimmät kulkevat kiskoilla kaksin- tai kolminkertaisella nopeudella.

Nopeuden alentaminen tarkoittaa vähemmän kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Bussille on helpompi antaa tilaa, kun oma nopeuskin on alempi. Puhumattakaan kaupunginosissa, joissa jalankulkijoille on luontevaa antaa tilaa suojateillä. Polttoainekustannukset alenevat, päästöt vähenevät ja liikenteessä jokaisen melunjalanjälki pienenee.

Muotoiluvuoden aikana Helsingin seudulla olisi mahtava mahdollisuus kertoa taskukokoisen metropolialueen kilpailukyvystä. Käyttäjän tarpeista lähtevä kaupunki on ylivoimainen houkutin ja koukutin silloin, kun haemme niitä kansainvälisiä perheitä, jotka miettivät asuinpaikkaansa myös omien, ehkäpä tulevien lastensa kannalta.

Eniten nopeusremontista hyötyisivät pienet koululaiset, jotka suomalaiseen tapaan kulkevat itse koulumatkansa. Eikö meidän aikuisten olisi jo viimein ajatella, että nyt kävelevät lapset ja nuoret ovat kohta autoilijoita. Heidän liikenneasenteensa muokkautuu läpi peruskoulun vuosien. Jos he sisäistäisivät jalankulkijoina, miten suurenmoista ystävällisempi liikenne on, niin ajatelkaa, millainen metropolialue meillä on tulevaisuudessa, kun tällaiset kuljettajat ohjaavat autoja ja busseja?

Palvelointi on asumisen tulevaisuutta

Kimmo Rönkä — Sat, 26 Nov 2011 15:16:20 +0000

Viemäröinti vei aikoinaan asumista ison askeleen eteenpäin. Huominen tuo koteihin tietotekniikan tukeman palveloinnin.
Lue lisää Aso-Kotien asiakaslehdestä, s. 8-10.

Aso-Koti, 2/2011

Pika-analyysi korttelitason kaupunki-innovaatioista

Kimmo Rönkä — Mon, 31 Oct 2011 10:30:12 +0000

Korttelitason kaupunki-innovaatiot on osa meneillään olevaa kaupunki-innovaatiot -ohjelmaa. Selvitys käsittää kolme korttelitason kaupunki-innovaatiota, jotka ovat moduulirakentaminen (teollinen lisärakentaminen), jakelulogistiikka ja sen edellyttämät vastaanottotilat ja –palvelut sekä ns. talo palveluilla -konseptit (korttelitason hyvinvointipalvelut). Selvitys keskittyy olemassa olevaan kaupunkiympäristöön mutta hyödyntää myös uudisrakentamista innovaatioiden levittämisen väylinä.

Monessa tutkimuksessa ja selvityksessä on todettu, että nykyisillä esikaupunkialueilla ja lähiöissä on paljon mahdollisuuksia lisä- ja täydennysrakentamisella. Vaikka erilaisia kehityshankkeita ja kokeiluja on tehty, eivät ratkaisut tai toimintamallit ole levinneet. Tässä pika-analyysissa on keskitytty korttelitasoon siksi, että tarkastelutavan avulla on pyritty analysoimaan valittujen kaupunki-innovaatioiden juurtumiseen, leviämiseen ja skaalautumiseen liittyviä seikkoja. Panostaminen asunto-osakeyhtiöihin ja kiinteistöyhtiöihin eri riitä, vaan lisäksi tarvitaan panostamista paikallistasoon, jota tässä selvityksessä kutsutaan korttelitasoksi.

Kimmo Röngän ja Kirsten Sainion (Movense Oy) pika-analyysi korttelitason kaupunki-innovaatioista valmistui syyskuussa 2011. Pika-analyysi sitoo kolme lupaavaa kaupunki-innovaatiota korttelitasolla: moduulirakentaminen, lähilogistiikka sekä talo palveluilla liittyvät kaikki pienpaikalliseen kaupunkiympäristöön.

Lataa raportti täältä.

Suojatie vai vaaratie – vanhemmat kadunylityksen turvana

Kimmo Rönkä — Mon, 22 Aug 2011 07:56:48 +0000

Suojatie on oikeastaan kaupungin vaarallisin paikka. Nimitys vaaratie voisikin kertoa enemmän sekä kadunylittäjille että kadulla liikkuville autoilijoille. Suojatien roolin muistuttamiseksi koululaisten vanhemmat järjestivät Helsingin Kannelmäessä tempauksen turvallisen kadunylityksen puolesta ensimmäisen kouluviikon (16.-19.8.2011) aikana. Aamu- ja iltapäivisin Runon ja Raitin koulujen suojateiden kohdalla oli vanhempia, isovanhempia ja muita asukasaktiiveja turvaliiveissä avustamassa pienten koululaisten ensimmäisiä koulupäiviä.

Ylen ykkönen (radio) uutisoi kampanjan seuraavasti:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/suojatie_on_usein_vaaratie_2801455.html

Alkuperäinen kampanjakutsu Kannelmäen kaupunginosan verkkosivulla:

www.kaupunginosat.fi/kannelmaki

Hiukkavaaran Piknik 20.8.2011

Kimmo Rönkä — Tue, 16 Aug 2011 03:32:21 +0000

Hiukkavaara on suunnitteilla oleva Uuden Oulun uusi kaupunginosa noin viisi kilometriä keskustasta itään. Hiukkavaarasta suunnitellaan 20 000 asukkaan kestävää pohjoista talvikaupunkia.

Hiukkavaara on jo nyt sykkivä kulttuurikeidas. Hiukkavaaran vanhalla kasarmialueella on 250 bändiä, kymmeniä taiteilijoita, vilkas kirpputori, urheiluseuroja, skeittihalli ja useita pieniä yrityksiä.

Hiukkavaara Piknik on lauantaina 20.8.2011 järjestettävä koko päivän tapahtuma, jossa Hiukkavaara avaa ovensa. Ohjelmaa on klo 12-21 välisenä aikana.

Movense Oy on ollut mukana kehittämässä Hiukkavaaran alustavaa aluebrändiä. Kimmo Rönkä osallistui klo 13 alkavaan Hiukkavaaran tulevaisuutta käsittelevään keskeustelutilaisuuteen.

Lisätietoja www.valmistamo.net

Ks. myös Kaleva.fi

Korttelitason kaupunki-innovaatiot jalkauttamistyöpajassa 12.8.2011

Kimmo Rönkä — Tue, 16 Aug 2011 03:12:02 +0000

Kortteli on kaupunki-innovaatioiden paikallistaso, jossa erityisesti korostuvat käyttäjäkokemukset ja paikallinen kysynnän organisoituminen. Olemassa olevassa kaupunkiympäristössä muutoksen syntymiseksi tarvitaan usein yksittäistä taloyhtiötä suurempaa toimijaa. Korttelitaso tarvitaan myös tarjontapuolen organisoitumiseksi. Korttelitason ymmmärtäminen on erityisen tärkeä tarpeellisten kaupunki-innovaatioiden jalkauttamiseksi ja juurtumiseksi.

Kaupunki-innovaatio on paikallisesti sovitettu kaupunkiympäristön parannus, uudistus, yhdistelmä tai muutos. Korttelitason kaupunki-innovaatioina on analysoitu moduulirakentamista (esim. katon päälle tuleva lisärakentaminen), lähilogistiikkaa (esim. ruuan vastaanottamiseksi tehtävät vastaanottoeteiset) ja ns. talo palveluilla -konsepti (lisärakentaminen, joka tuo alueelle lisäpalveluja). Movense Oy:n tekemiä pika-analyyseja työstettiin Ympäristöministeriössä 12.8.2011 järjestetyssä jalkauttamistyöpajassa.

Lisätietoja tilaisuudesta, ks. www.kaupunki-innovaatiot.fi

Nähdään Hernesaaressa – tiistaina 31.5.2011 klo 14

Kimmo Rönkä — Sun, 29 May 2011 18:57:38 +0000

Hernesaaren tapahtumatori etenee! Tilannekatsaus sekä ajantasaista infoa tulevan kesän Tapahtumatorista on saatavilla tiistaina 31.5.2011 klo 14. Tilaisuus pidetään Hernesaaressa, tulevan Tapahtumatorin aukiolla (osoite: Hernesaarenranta 9). Oletko matkailualan yrittäjä, onko sinulla elämyksellisyyteen liittyvä liikeidea tai oletko kulttuurialan alan moniottelija – tervetuloa tutustumaan ja keskustelemaan Tapahtumatorin toimijoiden kanssa jo ensi kesästä, mutta myös tulevien kesien ohjelmasta.

Paikan päällä esitellään tapahtumatorin konseptia sekä kerrotaan, miten siellä voi toimia jo tänä kesänä. Erilaiset toimintaa mahdollistavat tila- ja konttivaihtoehdot ovat myös esillä tutustumista varten.

Kesänä aikana Hernesaaren satamaan tulee lähes 300 risteilylaivaa mukanaan 300 000 risteilymatkustajaa. Hernesaaressa järjestetään 29.6.-15.7.2011 olympialuokkien purjehduksen EM-kilpailut, joihin odotetaan tuhatta urheilijaa ja kymmeniä tuhansia katsojia.

Hernesaaressa aloittaa kesällä 2011 tapahtumatori, joka tulee olemaan alueen toiminnan keskipiste. Tapahtumatori koostuu vuokrattavista tonteista, joista erilaiset kulttuuri-, matkailu- ja harrastusalan toimijat voivat myydä palveluja ja tuotteita torilla vieraileville matkailijoille ja kaupunkilaisille. Tori toimii myös Hernesaaren tapahtumien päänäyttämönä. Tapahtumatorin toteuttaja on Vuotekno Oy, joka vuokraa torin tilaa ja kontteja yrittäjille lyhyt- ja pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

Hernesaareen pääset pyörällä, omalla autolla, bussilla tai vesibussilla, jolle avataan kesäkuun puolivälissä suora reitti Kauppatorilta.

NÄHDÄÄN HERNESAARESSA – TERVETULOA !

Lisätietoa
http://ksv.hel.fi/fi/projektisivu/hernesaari/valiaikaiskaytto

Helsingin kaupunki
Anu Mänttäri, elinkeinotoimi, anu.manttari@hel.fi , 040 334 7048
Saara Kanto, talous- ja suunnittelukeskus, saara.kanto@hel.fi, 050 363 6799
Jari Huhtaniemi, kaupunkisuunnitteluvirasto, jari.huhtaniemi@hel.fi, 040 334 2214
Marianna Kajantie, kulttuurikeskus, Marianna.kajantie@hel.fi, 310 37002

Vuotekno Oy
Pekka Viukari, pekka.viukari@vuotekno.fi, 050 553 9389

DoTank
Francesco Allaix, arkkitehti, fa@francescoallaix.com, 044 066 6009
Hilda Kozari, kuvataiteilja, hkozari@gmail.com, 040 721 8294
Kimmo Rönkä, DI, Movense Oy, kimmo.ronka@movense.fi, 050 339 7550
Esa Vesmanen, sisustusarkkitehti, Pure Design Oy, esa@puredesing.fi, 040 511 0802

Imago, identiteetti ja arkkitehtuuri – korjausrakentamisen lähiöfoorumi Helsingissä 18.5.2011

Kimmo Rönkä — Sun, 15 May 2011 18:30:21 +0000

Valtakunnallinen lähiöohjelma järjestää keskiviikkona 18.5.2011 Korjausrakentamisen lähiöfoorumin Helsingissä Kanneltalossa (Klaneettitie 5, Kannelmäen asema). Teemana on Lähiöiden korjattu tulevaisuus. Tilaisuudessa käsitellään lähiöiden rakennuskannan ja korjaamisen tulevaisuuden näkymiä neljän teeman, Tekniikan ja energian, Talouden, Asukkaiden ja prosessien sekä Imagon ja arkkitehtuurin näkökulmasta. Kimmo Rönkä Movense Oy:stä alustaa foorumissa otsikolla ”Imago, identiteetti ja arkkitehtuuri”.

Lisätietoa lähiöfoorumista ja foorumin ohjelma:

http://www.teeparannus.fi/tapahtumat/