Omakotirakentajille yhteishankinta on tuttua, mutta usein spontaania. Esimerkiksi paritalon rakentamisessa asuntokohtaisten tehokkuusetujen saaminen tunnistetaan. Myös vierekkäisille tonteille rakentavat tekevät erilaisia yhteishankintoja, jos rakennuttajat tuntevat vähänkin toisiaan ja jos naapureilla on jonkinlaista keskinäistä yhteydenpitoa. Yhteiset hankinnat ovat kuitenkin vain yksittäisiä, kuten maaperätutkimuksen hankintaa, maalämpökaivon poraamista, tiivistysjyrän lainaamista tai kaivinkoneen tilausta. Nykyisin yhteishankinta toteutuu tilanteissa, missä (ja milloin) hyödyt ovat kaikkein ilmeisimpiä.

Yhteishankinta on osa rakennuttamisen tulevaisuutta. Energiaratkaisun yhteishankintojen edut lisääntyvät sitä mukaa, kun rakentamisen ja energian tekniikkaa kehitetään. Lisäksi, kun hankinnat ovat mahdollisimman samanlaisia ja yhtäaikaisia, erilaisia yhteishankintojen tapoja ja muotoja on tarjolla enemmän. Laitehankintojen lisäksi niiden huollossa, säädössä tai lisävarustelussa on mahdollista myöhemminkin ”pelata yhteen” ja jakaa kokemuksia. Yhdessä hyviä rakentamisen ammattilaisia voidaan saada vähän kauempaakin toteuttamaan useaa yhtäaikaista talon rakennusprojektia.

Kestävyys ja elinkaariedullisuus kulkevat käsi kädessä. Kestävän rakentamisen ja energiaratkaisun investoinnit ovat suuria ja käyttö edullista verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Kestävä energiaratkaisu on usein kallis hankkia, mutta edullinen pitää. Ekologinen ja kestävä investointi on hinnaltaan ja laadultaan houkuttelevampi, kun se tehdään yhdessä.

Yhteishankinnat ovat käytännössä erikokoisia tuotteita tai palveluita. Yhdessä tehdään pieniä palveluksia toiselle tai hankitaaan vaikka koko suunnittelun, valvonnan ja rakentamisen kokonaisuus. Esimerkiksi talopaketin toimittajalla ei ole mitään yhteisiä tarjouspyyntöjä vastaan, mutta parhaat edut saadaan, jos talot ja tilaukset ovat mahdollisimman samanlaisia. Yhteishankintapalvelut kiinnostavat siis myös toimittajia. Kun tilaajia on useita, toimittajia innostaa antaa hyviä ja laadukkaita tarjouksia.

Miksi hyödyistä huolimatta yhteishankinta ei ole yleistynyt? Yhteishankinnan suurin este on tietoisuuden puute ja rakentamisen projektin hallinnan puutteet – yhteishankinnan hyötyjä ja mahdollisuuksia ei silloin tunnisteta. Kun yhteishankintoja suunnitellaan ja kartoitetaan alusta lähtien, saadaan laajempia laadullisia ja taloudellisia etuja.  Projektia voidaan lisäksi jakaa tasaisemmin vuoden ympäri, että todelliset edut ja esim. energia-avustukset saadaan hyödynnettyä. Yksi este yhteishankinnoille on prosessin ja pelisääntöjen puuttuminen, mikä hankaloittaa yhteishankintoja ja siihen mukaan lähtemistä. Kun yksityiskohdistakin huolehditaan, sillä saavutetaan tasapuolisuus ja läpinäkyvyys. Yhteistilausten toimituksia ei ole mietitty palveluna, jossa kaikki mahdollinen hyöty pyrittäisiin saamaan sekä toimittajille, että tilaajille. Olisi myös syytä kartoittaa yhteishankinnan mahdollisuuksia aikaisessa vaiheessa rakennusprojektia tai ennenkin – mielellään jo kaavoitusvaiheessa.

Lisätietoja projektista: Vesa Kemppainen, vesa.kemppainen@movense.fi, 0407188060

Lisätietoja asumisen osaamiskeskusohjelmasta ja ryhmärakennuttamisesta: http://www.livingbusiness.fi/hankkeet/ryhmarakennuttaminen

Lisätietoja Joensuun Tiedepuisto Oy:stä www.carelian.fi

Hernesaari alkaa taas herätä talven horroksesta. Ensimmäiset risteilymatkustajat saapuivat sunnuntaina 6.5. Klo 9. Tulevan kesän 2012 aikana odotetaan Hernesaaren kautta Helsinkiin saapuvan noin 400 000 risteilymatkustajaa. Hernesaareen tulevat risteilyalukset näet reaaliajassa Helsingin Sataman verkkosivuilta.

Miten Hernesaari on valmistautunut ottamaan vastaan Helsinkiin tulevat matkailijat? Helsingin kaupungissa on työstetty Hernesaaren väliaikaiskäyttöä eteenpäin – havaittuja epäkohtia on korjattu ja matkaijoiden palveluja parannettu. Myös Matkailutorin (ent. Tapahtumatori) paikka on siirretty lähemmäksi satama-aluetta. Kesän uutuutena on vesibussiyhteys välille Hernesaari-Kauppatori-Hernesaari.

Talven 2011/2012 aikana Uudenmaan ely-keskus tilasi Movense Oy:ltä ja DoTank-tiimiltä selvityksen siitä, miten Hernesaaren matkailu– ja elämyspalvelujen tuottamista voidaan ennakoida tulevaisuutta varten, painottaen erityisesti uudentyyppisten luovan toimialan sekä matkailu- ja elämysalan yritysten näkökulmia.

Osana päättyvää ennakointiprojektia järjestämme Hernesaaressa infotilaisuuden, jossa kerrotaan ensi ja tulevien kesien suunnitelmista. Paikalle on tulossa sekä Helsingin kaupungin, Sataman että eri yritysten edustajia. Tavoitteena on verkottaa alueella jo olevia ja sinne haluvia toimijoita ja lisätä osaltaan Hernesaaren palvelujen toimivuutta. Huom! Infotilaisuuden ajankohta valittiin päivänä, jollon Hernesaareen ei ole tulossa risteilijöitä.

Hernesaaren kesä 2012 – infotilaisuus

Aika: maanantai 14.5.2012 klo 12-15:30 (Hernesaaressa klo 12:30-15)

Paikat: Kauppatori, Kolera-allas (vesibussin lähtöpaikka klo 12 ja paluupaikka klo 15:30)

Hernesaari, Suurlohkohalli (telakkahalli 83), Hernesaarenranta 9 (infotilaisuus n. klo 13-15)

Tilaisuuden aikataulu

Klo 12                     Lähtö Kauppatorilta (Kolera-allas) Hernesaareen (vesibussi)

Klo 12:30               Saapuminen Hernesaareen

Klo 12:30-13         Kahvitarjoilu Matkailutorilla, Satamalaiturin vieressä (huom! Paikka vaihtunut)

Klo 13                     Hernesaaren kesä 2012 – lyhyitä puheenvuoroja mm.

Hernesaaren risteilymatkustajat (risteilykoordinaattori Noora Heino)

Hernesaaren sataman palvelut (viestintäpäällikkö Eeva Hietanen, Helsingin Satama)

Hernesaaren kokeilu- ja markkinatorit (Pekka Viukari, Vuotekno Oy)

Matkailu- ja elämyspalvelujen yrittäjät (mm. Padel-keskus, Natura Viva, LSS Long Special Services)

Hernesaari tulevaisuuden kaupunginosana (arkkitehti Jari Huhtaniemi, kaupunkisuunnitteluvirasto)

Hernesaari kokeilu- ja markkinapaikkana (Movense & DoTank-tiimi)

Palvelut matkailu- ja elämyspalveluyrittäjille (Uudenmaan ely-keskus)

Keskustelua

Klo 14:30                 Kävelykierros Hernesaaressa

Klo 15                       Lähtö Hernesaaresta Kauppatorille (vesibussi)

Klo 15:30                Paluu Kauppatorille (Kolera-allas)

Vesibussiyhteyden (Kauppatori-Hernesaari-Kauppatori) tarjoaa meille ely-keskus. Kyytiin mahtuu noin 40 matkustajaa.

Viime hetken ilmoittautumiset ja lisätietoa: Kimmo Rönkä, Movense Oy (kimmo.ronka@movense.fi, 050 339 7550).

Tervetuloa!

http://www.ballad-livinglabs.eu/käyttäjä-tietää-tiedätkö-sinä

Lisätietoa tilaisuudesta:

http://www.ARA.FI/default.asp?contentid=16502&lan=FI

Väitöstilaisuus on Tampereen yliopistolla perjantaina 18.12.2011 klo 12.

Ks. Tampereen yliopiston tapahtumauutinen

LEHDISTÖTIEDOTE

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta uudistaa kuntien palveluja

Palvelujen käyttäjät osallistava innovaatiotoiminta antaa uusia mahdollisuuksia kuntapalvelujen ja demokratian kehittämiseen. Tämä käy ilmi Tuula Jäppisen väitöskirjasta, jossa tarkastellaan kunnan ja kuntalaisen vuorovaikutusta palvelujen uudistamisessa.

Uuden käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan mahdollisuudet tulevat tutkimuksessa konkreettisesti esiin kolmen Itä-Uudellamaalla, Mikkelissä ja Helsingissä toteutetun esimerkin avulla. Taloustieteen oppien mukaisesti kuntien kannalta optimi palvelujen järjestämistapa on sellainen, jossa palvelut tuotetaan taloudellisesti, palvelut ovat kuntalaisten saatavilla ja kuntalainen on niihin tyytyväinen. Käyttäjälähtöisten kehittämismenetelmien avulla voidaan lisätä kuntalaisten tyytyväisyyttä tunnistamalla heidän piileviä tarpeitaan ja tuottamalla palveluita heidän kannaltaan sujuvina palvelupolkuina.  Palveluhenkilöstön näkökulmasta käyttäjälähtöisyys jakaa palvelujen suunnitteluvastuuta ja lisää työtyytyväisyyttä. Käyttäjälähtöiset palvelut voivat johtaa myös vähäisten palvelu- ja tuoteparannusten sijasta kunnan koko palvelutuotannon radikaaleihin muutoksiin.

Kuntalaisten osallistuminen palvelutuotannon suunnitteluun voi palauttaa kuntalaisten luottamuksen poliittiseen ja hallinnolliseen toimintaan. Kun kunta on aktiivisessa vuorovaikutuksessa palvelutuotantonsa uudistamiseksi palvelujen käyttäjien, yritysten ja järjestöjen kanssa, innovaatiotkin demokratisoituvat ja palvelut tuotetaan jatkossa yhteistyössä näiden eri tahojen kanssa. Laajimmillaan käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta voi tarjota myös uusia ratkaisuja yhteiskunnan ilkeisiin sosiaalisiin ongelmiin kuten nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.

—

Movense Oy (Kimmo Rönkä) oli mukana Mikkelissä toteutetussa esimerkissä.

Ratkaisuna on käyttäjälähtöinen nopeusremontti, joka on yksinkertainen ja helppo toteuttaa. Kaupunkinopeuksia pudotetaan joka puolella 10 km tunnilta. Kaupunginosien perusnopeudeksi, turvalliseksi esikaupunkinopeudeksi valitaan 30 km/h. Siinä nopeudessa yli 12-vuotiaiden pyöräily siirtyy luontevasti takaisin ajoradalla. Kotikadun pätkälle pihakatunopeudeksi pudotetaan 20 km/h. Keskustassa vain muutamille pääkaduille varataan 40 km/h. Kaupunginosia yhdistävien kaupunkimaanteiden maksiminopeutena saa olla enintään 50 km/h, jotta mopot voivat ajaa näillä teillä. Kehäteiden ja muiden tulevaisuuden  kaupunkibulevardien liikenne sujuu varmasti 70 km/h maksimirajoituksella. Metropolialueelle syöttäville moottoriteille riittää hyvin 90 ja 110 km/h rajoitukset. Kun kaupunkialue loppuu, voidaan siirtyä kansallisiin perusrajoituksiin.

Kysymys ei ole nopeuksien hidastamisesta vaan käyttäjälähtöisestä kaupunkimuotoilusta. Hidastamalla autojen nopeuksia kaupunki toimii paremmin. Suomalainen kaupunkiliikenne tarvitsee parempaa keskinäistä kommunikointia, joka onnistuu paremmin silloin, kun toisen kasvot voi erottaa liikenteessä. Nopeusremontissa pyörät saavat luontevamman tilan ajoradalta, myös mopoille annetaan oma tila liikenteessä.

Lopputuloksena on ystävällisempi, huomaavaisempi ja entistä ihastuttavampi Helsinki. Autoilua ei rajoiteta vaan autoilun rooli vahvistuu. Ystävällisessä kaupungissa autoa käyttävät ne, jotka välttämättä niin haluavat ja joilla siihen on aikaa. Kiireisimmät kulkevat kiskoilla kaksin- tai kolminkertaisella nopeudella.

Nopeuden alentaminen tarkoittaa vähemmän kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Bussille on helpompi antaa tilaa, kun oma nopeuskin on alempi. Puhumattakaan kaupunginosissa, joissa jalankulkijoille on luontevaa antaa tilaa suojateillä. Polttoainekustannukset alenevat, päästöt vähenevät ja liikenteessä jokaisen melunjalanjälki pienenee.

Muotoiluvuoden aikana Helsingin seudulla olisi mahtava mahdollisuus kertoa taskukokoisen metropolialueen kilpailukyvystä. Käyttäjän tarpeista lähtevä kaupunki on ylivoimainen houkutin ja koukutin silloin, kun haemme niitä kansainvälisiä perheitä, jotka miettivät asuinpaikkaansa myös omien, ehkäpä tulevien lastensa kannalta.

Eniten nopeusremontista hyötyisivät pienet koululaiset, jotka suomalaiseen tapaan kulkevat itse koulumatkansa. Eikö meidän aikuisten olisi jo viimein ajatella, että nyt kävelevät lapset ja nuoret ovat kohta autoilijoita. Heidän liikenneasenteensa muokkautuu läpi peruskoulun vuosien. Jos he sisäistäisivät jalankulkijoina, miten suurenmoista ystävällisempi liikenne on, niin ajatelkaa, millainen metropolialue meillä on tulevaisuudessa, kun tällaiset kuljettajat ohjaavat autoja ja busseja?

Aso-Koti, 2/2011

]]> http://www.movense.fi/avauksia/palvelointi-on-asumisen-tulevaisuutta.html/feed 0 http://www.movense.fi/nyt_menossa/pika-analyysi-korttelitason-kaupunki-innovaatioista.html http://www.movense.fi/nyt_menossa/pika-analyysi-korttelitason-kaupunki-innovaatioista.html#comments Mon, 31 Oct 2011 10:30:12 +0000 Kimmo Rönkä http://www.movense.fi/?p=762 Korttelitason kaupunki-innovaatiot on osa meneillään olevaa kaupunki-innovaatiot -ohjelmaa. Selvitys käsittää kolme korttelitason kaupunki-innovaatiota, jotka ovat moduulirakentaminen (teollinen lisärakentaminen), jakelulogistiikka ja sen edellyttämät vastaanottotilat ja –palvelut sekä ns. talo palveluilla -konseptit (korttelitason hyvinvointipalvelut). Selvitys keskittyy olemassa olevaan kaupunkiympäristöön mutta hyödyntää myös uudisrakentamista innovaatioiden levittämisen väylinä.

Monessa tutkimuksessa ja selvityksessä on todettu, että nykyisillä esikaupunkialueilla ja lähiöissä on paljon mahdollisuuksia lisä- ja täydennysrakentamisella. Vaikka erilaisia kehityshankkeita ja kokeiluja on tehty, eivät ratkaisut tai toimintamallit ole levinneet. Tässä pika-analyysissa on keskitytty korttelitasoon siksi, että tarkastelutavan avulla on pyritty analysoimaan valittujen kaupunki-innovaatioiden juurtumiseen, leviämiseen ja skaalautumiseen liittyviä seikkoja. Panostaminen asunto-osakeyhtiöihin ja kiinteistöyhtiöihin eri riitä, vaan lisäksi tarvitaan panostamista paikallistasoon, jota tässä selvityksessä kutsutaan korttelitasoksi.

Kimmo Röngän ja Kirsten Sainion (Movense Oy) pika-analyysi korttelitason kaupunki-innovaatioista valmistui syyskuussa 2011. Pika-analyysi sitoo kolme lupaavaa kaupunki-innovaatiota korttelitasolla: moduulirakentaminen, lähilogistiikka sekä talo palveluilla liittyvät kaikki pienpaikalliseen kaupunkiympäristöön.

Lataa raportti täältä.

Ylen ykkönen (radio) uutisoi kampanjan seuraavasti:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/08/suojatie_on_usein_vaaratie_2801455.html

Alkuperäinen kampanjakutsu Kannelmäen kaupunginosan verkkosivulla:

www.kaupunginosat.fi/kannelmaki

Hiukkavaara on jo nyt sykkivä kulttuurikeidas. Hiukkavaaran vanhalla kasarmialueella on 250 bändiä, kymmeniä taiteilijoita, vilkas kirpputori, urheiluseuroja, skeittihalli ja useita pieniä yrityksiä.

Hiukkavaara Piknik on lauantaina 20.8.2011 järjestettävä koko päivän tapahtuma, jossa Hiukkavaara avaa ovensa. Ohjelmaa on klo 12-21 välisenä aikana.

Movense Oy on ollut mukana kehittämässä Hiukkavaaran alustavaa aluebrändiä. Kimmo Rönkä osallistui klo 13 alkavaan Hiukkavaaran tulevaisuutta käsittelevään keskeustelutilaisuuteen.

Lisätietoja www.valmistamo.net

Ks. myös Kaleva.fi