Arabianrannan Käpytikka – Käyttäjäyhteisöt tuovat uutta ajattelua kaupunkiasumiseen
05.01.2009 Kirjoittaja: Kimmo Rönkä · Kommentoi
Kehitysvammaisten nuorten yhteisö, Käpytikka-talo, valmistuu tammikuussa 2009 Helsingin Arabianrantaan. Lähes kuuden vuoden suunnittelun jälkeen 20 kehitysvammaista nuorta aikuista saavat itselleen omat kodit. Käpytikka-yhdistys on vanhempien vuonna 2003 perustama yhdistys, jonka tarkoituksena oli rakentaa perheen nuorille kehitysvammaisille heidän itsenäistymistä ja turvallista elämää tukeva asuinyhteisö. Käpytikka-yhteisön esimerkki osoitti, että asunto- ja rakennusalalla voidaan saavuttaa aivan uusia innovatiivisia ratkaisuja ottamalla käyttäjien tarpeet huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa ja kehittämällä näiden konseptien pohjalta nykyistä toiminnallisempia ratkaisuja kaupunkikerrostaloihin.
Nuorten tiivis käyttäjäyhteisö Käpytikka-talon peruskonseptina
Harvoin kerrostaloja suunniteltaessa tiedetään etukäteen, ketkä ovat muuttamassa taloon asumaan. Käpytikka-nuoret, joista useat tuntevat toisensa koulun ja perhetuttavuuksien kautta, on tällainen uudenlainen urbaanin kerrostaloasumisen yhteisö. Talon rakenne kannustaa asukkaiden väliseen vuorovaikutukseen samalla kun se antaa oman tilan ja rauhan jokaiselle asukkaalle.
Ulkopuoliset rakennusalan haastajina – käyttäjätarpeiden pohjalta tehty konsepti suunnittelun pohjana
Käpytikka-hankkeessa on ollut mukana poikkeuksellisen laaja kirjo osaamista. Hankkeen veturin, Käpytikka-yhdistyksen tukena ovat olleet Helsingin kaupungin sosiaalivirasto palvelujen tuottajana, Stakes palvelukonseptin suunnittelijana, Asumispalvelusäätiö ASPA nuorten palvelutarpeen kartoittajana sekä ATT talon rakennuttajana, Skanska rakentajana, Stefan Ahlman arkkitehtina sekä Kirsi Gullichsen sisustussuunnittelijana.
Arabianrantaan liittyvänä erikoisuutena hankkeen alkuvaiheessa oli mukana myös Taideteollinen korkeakoulu. Future Home –instituutin sekä viiden ulkomaalaisen muotoiluopiskelijan välisenä yhteisprojektina haastateltiin kaikki talon tulevat asukkaat. Nuorten tarpeiden ja toiveiden pohjalta konseptoitiin Käpytikka-talon käyttäjälähtöinen perusrakenne, johon kuuluu katettu sisäänkäynti, arkadi, pehmeänä siirtymänä ulkoa sisälle. Jokapäiväiset kohtaamiset varmistetaan niin, että asukkaat kulkevat aina ensimmäisen kerroksen yhteisen tilan kautta. Tähän tilaan on talon toisesta kerroksesta katse- ja kuunteluyhteys, joka osaltaan lisää asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yhteinen korkea tila toimii myös esiintymis- ja ruokailutilana. Rakennuksen hissi on talon pystysuora pääkatu samalla kun viihtyisät portaat ovat houkutteleva kuntoa ylläpitävä vaihtoehto hissille. Kerroksissa porrashuoneet on suunniteltu poikkeuksellisen väljiksi, jotta tuetaan kerrosten välisten lähiyhteisöjen muodostumista. Rakennuksen katolla on sauna- ja oleskelutilat asukkaiden yhteistä elämää varten. Asunnoista tehtiin turvallisia ”pesiä”, jotka tukevat nuorten itsenäistymistä.
Uudenlainen yhteistyö piti myös kustannukset kurissa
Käpytikka-talo toteutettiin yhdessä kahden rajanaapurikerrostalon kanssa siten, että varsinaisen rakentamisen toteutti sama rakennusliike. Talon yhteisöllisen konseptin avulla saavutettiin säästöjä myös henkilökunnan määrässä. Kohteen rahoitus on hoidettu ARA:n korkotukilainalla johon ARA myönsi 35% avustuksen. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa Käpytikka-yhdistykseen ja talon yleiset on vuokrattu kalustettuina sosiaaliviraston kautta palveluntuottajalle.
Lisätietoa
Käpytikka-yhdistys, Pekka Särssi, 050 5551600 (pekka.sarssi@kapytikka.fi)
Käpytikka-konsepti, Kimmo Rönkä, 050 339 7550