Melu vaikuttaa hyvinvointiin

Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat hyvin monet eri tekijät. Melu on yksi suurista tekijöistä. Kaupungistuminen ja sen myötä lisääntynyt liikenne on lisännyt meluhaittoja merkittävästi. Mikä sitten on melua? Valtioneuvosto on päätöksellään määritellyt melutason rajat. Meluksi katsotaan päiväsaikaan 55 desibeliä ylittävä äänitaso, yöaikaan taso on 50 dB. Toki kokemus melusta on kovin yksilöllistä, minkä toinen kokee häiritseväksi meluksi saattaa toiselle olla normaalia äänitasoa. Yksilöllisyys korostuu erikoisesti musiikin kuuntelussa.

Monet asiat vaikuttavat siihen, minkä koemme meluksi. Äänen voimakkuus ja sen toistuvuus sekä se missä ja kuinka pitkään altistumme melulle ovat tyypillisiä kriteerejä sille, minkä koemme meluksi. Musiikkikonsertin äänitaso sopii hyvin musiikin esittämiseen tarkoitetussa tilassa, edellyttäen, ettei se ole liian voimakasta, mutta harvemmin sama äänitaso on hyväksyttyä yrittäessämme nukkua makuuhuoneessamme. Meluksi koetaankin yleensä äänet, jotka koetaan epämiellyttävinä, kuulolle haitallisina ja häiritsevinä.

Melu ja terveys

Meluun liittyviä tutkimuksia on tehty paljon. Yleisiä johtopäätöksiä on tehty siitä, miten melu vaikuttaa ihmisten terveyteen. On huomattu, että melu saattaa aiheuttaa stressireaktioita. Ja pitkittynyt psyykkinen stressi taas aiheuttaa vakavia terveydellisiä haittoja kuten rasva-aineenvaihdunnan heikentyminen joka saattaa aiheuttaa lihomista ja immuunitoiminnan heikentymistä, joka puolestaan altistaa tulehduksille. Tai että se lisää altistumista sydän- ja verisuonitaudeille, kuten kohonneelle verenpaineelle.

Lyhytaikainenkin melulle altistuminen saattaa aiheuttaa kuulon heikentymistä joka saattaa normalisoitua jonkin ajan kuluttua. Tai seurauksena saattaa olla kuulovamma joka ei enää parane. Jos melutaso on yli 90 desibeliä ja sille altistutaan jonkin aikaa, on todennäköinen tulos pysyvä kuulovamma. Kova melu aiheuttaa parantumattomia muutoksia sisäkorvassa. On myös todettu, että mikäli ihminen altistuu jatkuvasti yli 70 desibelin melulle voi tuloksena olla lisääntyneet mielenterveyden ongelmat.

Melu aiheuttaa myöskin paljon työperäisiä ammattitauteja. Työntekijöitä, jotka joutuvat altistumaan työssään yli 85 dB:n melulle, on maassamme arviolta sadasta kolmeensataan tuhanteen.

Melulla on myös suuri vaikutus asuinmukavuuteen ja viihtyisyyteen. Liikenne on suurin melun aiheuttaja kaupunkiympäristössä. Melutasoon asuinalueilla voidaan vaikuttaa kaavoituksen avulla esimerkiksi ohjaamalla liikenne määrätyille kaduille tai teille ja suojaamalla niitä meluvalleilla. Lisääntyneestä liikenteestä johtavia meluhaittoja on vaikea korjata jälkikäteen.

Nukkuminen ja melu

Ihmisen elimistö reagoi meluun jopa nukkuessa. Melu voi vaikuttaa unen eri rytmeihin ja näin heikentää unen laatua ja sen kestoa. Se voi myös kohottaa sydämen lyöntitiheyttä. Jatkuva univaje taas lisää sydänsairauksien riskejä. Jokaiselle on varmasti myös tuttua, kuinka vaikeaa saattaa nukahtaminen olla meluisassa ympäristössä.